Mikä ihmeen SuperFiilis?

Superfiilis!

Olen tässä viime aikoina paljon pohdiskellut fiilistelyä, olenhan sentään Superfiiliksen Mestari. 

Mitä se fiilistely sitten on?
Pohjautuuko se hetkittäiseen hyvänolon tunteeseen, jonkun ulkopuolisen asian reaktiona, vai kumpuaako se jostain syvempää?
Ovatko ihmiset täysin fiiliksen vietävissä, vai voiko sitä itse säädellä?
Onko fiilistely sitä, että tehdään sitä miltä sillä hetkellä tuntuu, vai mitä se on?

Itse tunteellisena, avoimena ja herkkänä ihmisenä olen tuntenut kyllä kaikki elämän fiilikset niin hyvät, kun pahatkin. Monet ihmiset kysyvät multa usein miten sä voit olla aina niin positiivinen? Miten sä olet aina niin super energinen? 

Syntyykö mun yltiöpäinen Fiilistely sitten sen takia, että mun elämäni jokainen sekuntti on niin super mahtavaa? Vastaus on kyllä ja ei.
Ei sen takia, että elän ja hengitän samassa maailmassa kun kaikki muutkin ihmiset. Tähän maailmaan kuuluu vastoinkäymisiä, pettymyksiä, tuskaa, menetyksiä ja surua.
Kyllä sen takia, koska olen jo ajat sitten oppinut, että mitä tahansa elämässä tapahtuu asioilla on puolensa. Ihan mistä tahansa asiasta voi löytää hyvää tai huonoa. Ihminen sitten itse valitsee kumman puolen tahtoo nähdä vahvemmin. Asiat jotka tapahtuma hetkellä voivat tuntua pelkältä pahuudelta, voivatkin elämän myöhäisemmässä vaiheessa muuttua niin tärkeiksi ja merkityksellisiksi. Myös elämäni kärsimykset ovatkin niin olennaisia asioita osana minua. Kun tämän asian sisäistää koko asennoituminen kärsimyksiin ja vastoinkäymisiin muuttuu totaalisesti. Se ei tarkoita, etten tuntisi enää kärsimystä, mutta se tarkoittaa sitä, etten antaudu kärsimykselle. Minulla on tieto siitä, että tämäkin asia ratkeaa ja muuttuu vielä minulle hyväksi. Tämä tekee myös ihmisen vapaaksi. Olen vapaa ulkopuolisista tekijöistä!

 Olen myös oppinut sen mikä on kiitollisuuden mahti! Kun on kiitollinen siitä mitä on, ei keskity enää siihen mitä ei ole. Näin ollen vaikka mitä tulisi vastaan elämässä, osaakin kiittää siitä mitä on ja mitä on tulossa! Eikä tarraudu siihen mitä menettää tai mitä ei ole! Kiitollisuudella on myös se jännä puoli, että se tekee ihmisestä niin positiivisen! Niin kauniin.<3  Myös inspiroituminen on tärkeä osa tätä yhdistelmää! Inspiroituu muista ihmisistä, asioista ja ennenkaikkea itsestään! Toteuttaa itseään! Löytää omat vahvuudet, omat lahjat ja käyttää niitä! Tekee sitä mistä tykkää ja kehittää itseään! Se ei myöskään tarkoita sitä ettei elämässä joutuisi tekemään ei-niin-mieluisia asioita, mutta ne epämieluisat asiat mahdollistavat ne mahtavat asiat! Ja kaikestahan elämässä oppii ja kehittyy! Ja olisiko  mahtavuus yhtä mahtavaa, jos ei tuntisi vastakohtaa? On siis syytä olla kiitollinen myös epämieluisista asioista.

Itse taiteellisena ja luovana ihmisenä voin myös sanoa että Superfiilikseen tarvitaan kaikki mahdolliset fiilikset! Kuinka kiitollinen mä olen ollut mun kärsimyksistä! Miten mä olen oppinut tuntemaan itseäni, muokkaantumaan ja eheytymään kärsimyksieni kautta! Ja miten kaunista taidetta kärsimyksistä syntyykään kun kanavoit sen luovuuteen! 
Kaikki tunteet on niiiiiiiiin tärkeitä ja niin kauniita!! 
Ja kuinka paljon niiden tunteiden taakse kätkeytyy voimaa, joka välittyy vahvasti myös muille, juuri taiteen kautta! Mitä olisi taide ilman tuskaa tai surua? Enkä nyt tarkoita että taiteilijat jotka ei välitä tuskaa on muita huonompia, EI!!! Mutta taiteessa kokonaisuutena on tärkeää että kaikki fiilikset välittyy! Näin ihminen voi samaistua siihen tunteeseen ja se voi koskettaa todella syvältä. Se voi olla parhaimmillaan todella puhdistavaa ja voimauttavaa. Elämme kuitenkin maailmassa jossa jokainen saa maistaa sitä, kärsimystä. Näin ollen olen kiitollinen kaikista tunteista joita ihminen voi tuntea. Se on kaunista. Se on rikkautta!

Olen kokenut myös voimakkaasti mikä on ituition voima! Kun antaudut elämälle ja itsellesi ja luotat! Olet positiivinen ja annat asioiden tapahtua ( ja tämäkään nyt ei tarkoita sitten että antaa mitä vaan tapahtua!)  Elät hetkessä, hetkeä varten, kuitenkin tiedostaen myös tulevaisuuden. 
Luotat siihen sisäiseen ääneen, toimit spontaanisti, teet asioita ilman pelkoa! Kun susta tuntuu että pitäisi nyt just sanoa toiselle jotain, SANO! Kun tuntuu pitäisi toimia, TOIMI!
 Älä kuuntele niitä jäkättäviä ääniä päässä jotka sanoo sulle "en mä kehtaa, en mä viitsi, mitäköhän se ajattelee, en mä osaa, en mä uskalla" 
Korvaa ne jäkätykset näillä sanoilla:
"mä haluan, mä osaan, mä pystyn, mä uskallan, mä luotan ja mä nautin!" 
Kun antaudut intuitiolle huomaat miten taianomaista elämä voi olla! Miten mielettömiä asioita tapahtuu, miten mielettömiä ihmisiä tapaat ja huomaat, että kaikki on mahdollista!

Mä väitän että fiilistely on tietoinen valinta olla kiitollinen omasta elämästä. Nähdä asiat kauniina. Ja huonoinakin hetkinä löytää asioista hyvät puolet! Se on antautumista elämälle ja itselleen. Luottamista siihen, että eihän tämä elämä ole ollenkaan hassumpaa! Se on tapa nähdä hyvyyttä ja kauneutta! Se on heittäytymistä elämään. Se on rohkeutta ja inspiroitumista!
Se on Rakkautta <3

Näin ollen Fiilistely tulee syvältä! Se ei ole asioiden vietävissä, vaan päinvastoin se kumpuaa syvältä omasta sisäisestä rauhasta, kiitollisuudesta, luottamuksesta ja toivosta! Ulkopuoliset asiat vain ovat sitten niitä ihania värikkäitä nomparellejä kakun päällä! Ne tekevät kakusta entistä kauniimman ja maukkaamman, mutta kyllä se kakku on ihanaa ihan sellaisenaankin!! <3

Rakkaudella: 

-SuperMepa-
Elämän Fiilistelijä ja 
Superfiiliksen Mestari