14. helmi, 2017

Taivaallinen inspiraatio

Taivaan luovuus maiseman loi.
Rauhan hetken minulle soi.
Kuuntelen sointua hiljaisuuden,
sieluuni sain vapauden.

Tuli on kirkas kuin tähtien vyö,
taivaalla loistaa tämänkin yön.
Kipinät hehkuvat kuumuutta maan,
hohtaen luovuutta Taivaan.

Järven tyyneys rauhoittaa,
kaikki pelot se minusta karkoittaa.
Taivasta järven pinta heijastaa,
se mieleni saa leijumaan.

Ukkosen liike kun merellä käy,
eikä edessä lainkaan toivoa näy.
Tuuli on kova ja sen läpitunkevuus,
voi ollakin joskus suunta uus.
Niinkuin sitä sanotaan,
myrskyn jälkeen koittaa pouta taas.

Vuoren liikkumattomuus minut vakuuttaa,
on olemassa jotain paljon suurempaa.
Maa minut ottaa vastaan kun vedän ensimmäisen henkäyksen,
mutta Taivaalle säästän sen viimeisen.

Veden syvänteen pohjasta saa,
loistavaa kultaakin arvokkaanpaa.
Vesi on puhdas kuin lapsonen maan,
jota Taivaallinen inspiraatio kuljettaa.

Intuition tuulissa tahdon taivaltaa,
silloin sen paremmin oivaltaa.
Sydämessäni voin sen omistaa,
Ikuisen Inspiraation Taivaan.

-Mervi Hämäläinen Marraskuu 2014-


SuperMepa