14. helmi, 2017

Isä

Isä,
minulla on niin ikävä sinua.
Sinä lähdit,
niin pian mun luotain pois.
Enkä koskaan,
sua enää nähdä saa.
Se minut musertaa.

Tiesitkö,
isä koskaan
olit mulle tärkein ihminen.
Tunsitko,
rakkauteni
silloin kun mä sua katselin.
Enkä koskaan,
sua mielestäni saa.
Se mua helpottaa.

Sinä isä kaiken annoit.
Rakastit mua niin paljon.
Tunnen sen,
vielä tänäänkin.
Sun rakkauden,
suuruuden.
Enkä koskaan,
siitä irti päästä.
Olet luonani.
Ikuisesti.

Isä,
sinulla oli aina aikaa minulle.
Kunpa voisin vielä kerran,
sen sinulle kertoa.
Kuinka paljon mä sua rakastin.
Se koskaan kuole ei.

Isä,
sinun kätes oli aina niin lämpöinen.
isä,
liian varhain mun kädestäni irti sinä päästit.
Enkä koskaan sua koskettaa mä saa.
Se mua surettaa.

Isä tahtoisin,
vielä kerran sun syliin käpertyä.
Niinkuin silloin,
kun olin tyttönen.
Sitä koskaan unohda en.

Lennä lennä taivaaseen.
Vaivu vaivu vapauteen,
Isäni.

-Mervi Hämäläinen 2011-