14. helmi, 2017

Aaltojen sinfonia

Istun kalliolla,
meren pauheessa.
Tuo aaltojen sinfonia.
Aurinko laskee vuorten taakse.
Taivas hohtaa purppuraa.
Ilta hämärtyy,
pieni ihminen käpertyy.
Taivaan syleilyyn.

Onnen kyyneleet tulvivat silmänurkista.
Kuinka ihminen voikaa tuntea hiljaista onnea syvältä sielusta.
Rakastan maailman kauneutta.
Tämä hetki on vain minulle.
Olen yksin meren tuudituksessa.
Olen vapaa.
Vain minä, taivas ja meri.
Aurinko hiipuu vuorten taakse.
Päivä vaihtuu illaksi, tuo ihana sininen hetki.

Kuu loistaa taivaan kannella.
Tahtoisin tanssia aaltojen laineilla.
Tähdet tupsahtelevat pimeydestä esiin.
Jätän murheeni taivaan käsiin.
Itken vielä viimeiset itkut sielustani.
Mieleni on täynnä kiitosta.
Elämä on nyt tässä hetkessä.
Kaikki seikkailut vielä edessä.
Kuiskaan kyynelten läpi kiitos,
Kiitos, että olen olemassa ja saan kokea tämän hetken.

Tänään tahdon antaa kaiken rakkauteni ja kiitokseni
taivaalle, luojalleni ja maailmankaikkeudelle.
Kiitos, että saan elää, tuntea, kokea ja nähdä!
Ylistän elämää ja sen jokaista hetkeä!
Rakastan ikuisesti. <3

Elämä on nyt.
Kuuluu kuiskaus tähtien tuikkeesta.

-Mervi Hämäläinen 2014-


SuperMepa