14. helmi, 2017

Satamassa

Istun sateessa.
Hietsun satamassa.
Pisarat pirskovat vettä.
Meri väreilee,
rikkoen heijastuneet valot.
Pisarat tanssivat kehollani.
Nuo raikkaan lempeät ystäväni.
Sateessa tunnen rauhaa.
Kuin kaikki vuosieni itkut,
taivas vuodattaisi vapauttaen.
Sisäinen valo voi joskus väreillä.
Mutta ilman väreilyä,
miten ihminen voisi koskaan tanssia?
Niikuin sadepisarat,
jotka tanssivat veden pinnalla.
Aiheuttaen väreilyä.

Sateessa on hyvä olla.
Sade puhdistaa sieluni.
Ja osaan tanssia.
Sadetanssia.
Sieluni väreilee.

Tanssin sateessa.
Sieluni tanssii sateen kanssa.
Tunnen jokaisen pisaran kehollani.
Herkistyn kauneuden edessä.
Kyyneleet täyttävät silmäni.
Mutta sade hukuttaa ne pisaroillaan.
Tuo armollinen sade.
Itketkö sinäkin taivas?

-Mervi Hämäläinen- 30.8.2013

SuperMepa